RENTOUTUMISEN MERKITYS

 

Rentoutumisella voidaan vaimentaa jatkuvaa taistele tai pakene-  reaktiota. Päinvastoin kuin stressireaktio, rentoutusreaktio ei ole automaattinen, vaan sen aikaansaamiseksi käytetään erilaisia tekniikoita kuten oman hengityksen seuraaminen ja mielen tyhjentäminen ohikiitävistä ajatuksista.

Länsimainen ihminen hengittää yleensä rintakehällään. Opimme vetämään vatsan sisään ja pitämään sen siellä. Hengitys on pinnallista, koska vain keuhkojen yläosat täyttyvät ilmalla. Vauvat ja pienet lapset hengittävät palleahengitystä; vatsa liikkuu ulos ja sisään joka hengenvedolla. Tahdonalainen palleahengitys rauhoittaa ja rentouttaa.

Rentoutuminen tukee fyysistä palautumista rasituksesta, vammoista ja sairauksista. Kehon kannalta rentoutuminen vie koko keskushermostolle rauhoittavaa viestiä. Se leviää läpi koko kehon: lihasten, autonomisen ja ääreishermoston, immuniteetti- ja sisäelinjärjestelmän. Stressihormonien taso laskee ja korvautuu mielihyvää tuottavilla hormoniyhdisteillä.

Jos jännitys kiristää lihaksia, ääreisverenkierto heikkenee. Rentoutuessa taas ääreisverenkierto lisääntyy, verisuonet laajenevat sekä hengitystiheys, verenpaine ja sydämen lyöntitiheys laskevat. Verenkierto lihaksissa ja kudoksissa lisääntyy, samoin hapen ja ravinnon kuljetus. Lämmöntunne lihaksissa lisääntyy sekä hermojen ja lihasten yhteistyö paranee.

Rentoutuminen vähentää kuluttavia jännitystiloja ja tehostaa kehon voimavarojen palautumista. Unen ja levon laatu paranee, syvenee ja pitenee. Aineenvaihdunta rauhoittuu. Terveys ja suorituskyky paranevat.

Pinnallisesta hengityksestä ja stressistä johtuen selän pienet tukilihakset eivät saa riittävästi happea ja ravinteita, mistä seuraa kroonisia kiputiloja. Jos hengittää vain keuhkojen alaosalla, yläselkään tulee jännityksiä ja nikamalukkoja, joista aiheutuu pääkipuja, tinnitusta, käsien puutumista, rintakipuja, ym. Yleensä kipuja aiheuttaa lihasten vähähappisuus, hermojen vähähappisuus puutumisoireita.

Luonnossa liikkuminen rauhoittaa ja vähentää stressiä. Samoin saunominen, avantouinti, nauraminen, musiikin kuuntelu, perhe, ystävät, lemmikit, jne.

Jännitysten rentouttaminen voi nostaa tietoisuuteen ikäviäkin muistoja, sillä voimakkaasti ahdistavat tilanteet saavat kehon jännittymään ja hengityksen lukkiutumaan. Vaikeat tunteet ilmenevät paitsi mielessä myös jännityksinä eri puolilla kehoa. Rentoutuminen voi vapauttaa ja lievittää hankalia tunteita kuten levottomuutta, pelkoa ja ahdistusta.

Joidenkin ihmisten on vaikea rentoutua. Muutos vaatii aikaa, jotta aivot ehtivät muodostaa uusia hermokytkentöjä vanhojen huonojen mallien tilalle. Kun autonominen hermosto toimii joustavasti, on ihminen myös henkisesti tasapainossa. Sopusointu hoitaa ahdistuksen ja jännityksen lisäksi myös rytmihäiriöitä, sepelvaltimotautia ja korkeata verenpainetta.

Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa hyödynnetään asiakkaan omia liikeratoja ja hengitysrytmiä – uloshengitys rentouttaa. Mobilisoivin ottein pehmitellään kiristäviä lihaksia ja lihaskalvoja, suoristetaan lempeästi virheasentoja, parannetaan aineenvaihduntaa ja hermoston toimintaa. Liian kovat tai nopeat otteet estävät rentoutumista ja pahimmillaan aiheuttavat soluvaurioita, pintaverisuonten katkeilua ja tulehdusta kehossa.

Nikamalukot, päänsäryt ja tinnitukset (ellei kuulo ole pahasti vaurioitunut) pysyvät parhaiten poissa, kun hoidetaan keho kauttaaltaan, koko kineettinen ketju. Hieronnan ja Kalevalaisen jäsenkorjauksen lisäksi täristelyt, ravistelut, lämpöhoidot ja syvärentoutustekniikat ovat ovat hyväksi ihmisille, joilla on yliliikkuvat nivelet (yleensä nuoret naiset), jolloin äärivenytyksiä on syytä välttää.

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista